A day break in Yekaterinburg. Left the bags to the luggage storage in the train station and took a walk in the city. It was a grey, windy day and the even more greyish city didn't lift the spirits. It was nice to visit Yekaterinburg for a day but I was happy to continue our way. Next stop Novosibirsk!
The 1, 5, 9, 11 and the graffiti pictures taken by me, others by Janna.
So, left home to travel for 3,5 months. Left from Helsinki 10.3 to Moscow with a train. Carrying with me one big back bag, around 18 kg, and a smaller bag, 3 kg. The journey started with laughter, tears and swet. Guess it's gonna continue like that too but loving every second of this. Home is where the heart is.
We've also taken some film through the way but since the connections are quite bad, haven't been able to download them - hopefully some day soon!
I want firstly appologize for my absence. It's been HELL of a year behind and I just haven't had the energy which I wanted to put into the blog. I want to share all the inspiration, thoughts and life views that I have with you readers, but now it's time for me to take a break. A break from my "ordinary life", from Helsinki, from Finland, from everything familiar.
I leaving for a 3,5 months trip all the way to New Zealand tomorrow starting from Helsinki to Moscow with train. Then continuing from there through Russia and Siberia, Mongolia all the way to China. From China we move around all the way down to Bali and in the end to Australia and New Zealand. I hope to post news and pictures from the trip whenever I can but no promises can be made. The world is calling for me and I have to answer its whispering!
I'm leaving far to see closer. I will come back as a new person. Or actually, as the real me. Lots of love and positive thoughts,
Hanna
This song has been playing in my mind for a while now. It's my farewell song, a song of life in its all beauty!
Nimeni on Hanna ja olen entinen muotilehtien väärinkäyttäjä. Se alkoi pienestä kiinnostuksesta, mutta otti vallan hyvin pian. Sisäinen pahaoloni kasvoi jokaisella käyttökerralla, mutta silti halusin lisää. Mikään ei riittänyt! Ennen kuin olin lopettanut yhden, olin jo uuden erän perässä. Kunnes eräänä päivänä päätin, että elämäni on arvokkaampi - minä olen arvokas, riittävä ja rakastettava!
Joitakin pohdintoja Suomen markkinoille tuotavasta Allerin julkaisemasta TOP Model -muotilehdestä.
Tytöille suunnattu lehti tavoittelee lukijoikseen 6-12 -vuotiaita "varhaisteinejä". Allerin toimitusjohtajan Pauli Aalto-Setälän mukaan: "Nuorten tyttöjen markkina on kiinnostava, sillä sitä ei ole vielä kokonaan valloitettu, toisin kuin esimerkiksi keski-ikäisille naisille suunnattujen lehtien markkina. Arviomme mukaan tällaiselle nuorisolehdelle on tilaa. Kyseessähän on ainutlaatuinen konsepti, jollaista Suomessa ei vielä ole" (http://www.julkaisija.fi/uutiset/index2.php?sivu=3144). Vähän sen jälkeen kun kohu lehdestä nousi, kommentoi Aalto-Setälä toisessa haastattelussa julkaisua "muotia sivuavaksi askartelulehdeksi" (http://www.hs.fi/kulttuuri/artikkeli/Lasten+muotilehdest%C3%A4+nousi+kohu/1135263914680).
Lehden tiimoilta on jo avattu nettisivusto (http://fi.top-model.biz/index_fi.html), joka vaikuttaa olevan kaikkea muuta kuin "muotia sivuava askartelulehti". Aloitetaanpa vaikka nimestä: TOP Model -lehti, joka on suunnattu 6-12 -vuotiaille lapsille (HUOM! Lapsille, ei varhaisteineille. Tämä on vain kiertoilmaisu, jolla pyritään häivyttämään kohderyhmän oikea ikä mielestä ja saada vaikutelma ikäistään vanhemmista ja kypsistä lukijoista). Jos kyseessä on askartelulehti, miksi sen nimi ei viittaa siihen? Esimerkiksi TOP Crafts, Huippuaskartelijat tai jotain muuta vastaavaa. Top model -sana viittaa huippumalliin, joka assosioituu kenen tahansa ainakin yli 15-vuotiaan mielessä laihoihin nuoriin naisiin, jotka mainostavat tuotteita, yrityksiä, kuluttamista yleisesti, hehkeätä elämäntyyliä ja parempaa elämää. Lupausta jostain tätä hetkeä paremmasta. Uskoa siitä, että voin olla parempi, kauniimpi, haluttavampi ja onnellisempi! Ihanaa!
Kuinka moni meistä ei ole tuntenut itseään huonoksi, rumaksi, syrjityksi ja onnettomaksi jossain vaiheessa elämäänsä? Pahimmillaan tunne on yleensä 13-22 -vuoden haarukalla, kun tietoisuus omasta itsestään ja muista herää. Ajatukset keskittyvät siihen, miltä näytän, mitä minusta ajatellaan, olenko tarpeeksi kiva, nätti, makea ja cooli, jotta minut hyväksytään porukkaan. Haluan tuntea kuuluvani osaksi jotain, itsetuntoni riippuu siitä! Minä ja muut. Mitä muut ovat, mitä minä en ole. Mitä muilla on, mitä minulla ei ole. Teinin, ei varhaisteinin vaan teinin, ajatukset keskittyvät paljolti itseensä ja tunteeseen siitä, että "minä" ei riitä. "Minä" ei ole tarpeeksi, vaan sen täytteeksi tarvitaan jotain. Tässä vaiheessa ympäristö täyttää niitä itsetunnon koloja, joita ei vielä itse osata täyttää. Ei osata nähdä, että itsetunto ei tule ulkoa vaan sisältä. Eikä tarvitsekaan! Tämä vaihe on normaali osa jokaisen elämää, mutta ongelmat alkavat siitä, kun koloja aletaan "nakertaa" vielä suuremmiksi...
Muotilehdet eivät ole kenellekään hyväksi. Ne ovat terveydelle haitallisia ja vaarallisia. Uskallan väittää näin, koska niiden vaikutuksen tietää varmasti jokainen lehtiä lukenut tai jonkun lehtiä lukevan ihmisen tunteva. Uskallan väittää, että muotilehdet vaikuttavat lukijoihinsa eri tasoilla seuraavasti:
- lisäävät tyytymättömyyttä omaan kehoonsa
- lisäävät tyytymättömyyttä omaan ulkoiseen olemukseensa, vaatekaappiinsa
- lisäävät tyytymättömyyttä lopulta omaan elämäänsä
- lisäävät kateutta muiden kehoa, vaatekaappia ja elämää kohtaan
- lisäävät arvottomuuden tunnetta
Näiden vaikutukset voivat olla eriasteisia; joillakin ohimeneviä kirpaisuja, mutta joillekin pysyviä tyytymättömyyden tunteita ja tiloja - syömishäiriöistä mielettömään rahankulutukseen, kun mikään ei riitä. Muotilehdet ovat myös addiktoivia. Sitä haluaa aina lisää - täytyy tietää, mikä on "in", jotta ei jää ulkopuolelle. Koska se olisi hirveintä. Jäädä yksin.
Toisekseen: nettisivut eivät ainakaan ole vielä antaneet mitään vahvistusta siihen, että lehti olisi "muotia sivuava askartelulehti". Poimintoja etusivulta: "Tervetuloa TOP Model-maailmaan! Create your TOP Model - suunnittele omat asusi - oma henkilökohtainen vaatekaappini - TOP Model-kenkäapu - Kauneusvinkit oikeilta malleilta". Hieman lisää poimintoja sisällöstä:
Ehdoton suosikkini: "Rappusten avulla kuntoon! ... Näin treenaat jalkoja ja takapuoltasi tehokkaasti." Vieressä muikistelee Bratz-tyylinen piirroshahmo tiukissa minimittaisissa hot pantseissä, korkosaappaissa, huulet muikussa ja silmät säihkyvinä, meikkiä täynnä, koska "loistokkaaseen katseeseen tarvitset enemmän".
Jos nyt Pauli Aalto-Setälä lopetettaisiin se sonnan jauhaminen ja katsottaisiin tosiasioita silmiin. Walk the talk, niin kuin sanotaan. TOP Model on muotilehti, kuten jo alussa ilmoitettiin eikä puolusteluja tarvita. Itse en kuitenkaan voi puolustella mitenkään sitä, jos en reagoi tähän asiaan millään tavalla. Päätin reagoida ja kirjoitin vastalauseeni täällä: http://www.adressit.com/allerin_top-model_lehti_ei_kuulu_suomeen Vaikuttaako se mihinkään? moni kysyy. En tiedä, mutta haluan uskoa niin ja ainakin voin sanoa, että minä yritin. Yritin kertoa kaikille niille 6-13 -vuotiaille tyttölapsille, että he ovat riittäviä. He ovat kauniita, ihania ja uskomattomia ihmisiä juuri sellaisia kuin ovat nyt! Sinua rakastetaan ja arvostetaan juuri nyt ja tässä, sellaisena kuin olet.
Mielestäni lapsien ei tarvitse miettiä, kuinka trendikkäältä näyttää tarhaan tai ala-asteelle lähtiessä, muuta kuin onko lämpimästi päällä. Heidän ei myöskään tarvitse tietää, mitä tarkoittaa "peetoes" - saatika käydä romanttisilla treffeillä. Heidän ei tulisi uskoa, että tarjousten etsiminen on hauskempaa kuin pihalla juokseminen muiden lasten kanssa. Eikä heidän tarvitse laskea siinä sivussa jokaista kulutettua kaloria ja miettiä, kuinka nyt tuli treenattua takapuolta hyvin.
"Ja kun kukaan ei näe, voit astella rappuset ylös ja alas useamman kerran saadaksesi entistäkin tehokkaamman vaikutuksen ;) Jokainen askel saa sinut kohti parempaa kuntoa!".
Jokainen askel saa sinut kohti parempaa tulevaisuutta, kohti onnellisempaa elämää ja maailmaa, kun toimit. Joten teethän nyt sen ensimmäisen ja ilmaiset oman mielipiteesi Pauli Aalto-Setälälle ja Aller-kustantamolle.
Nimeni on Hanna ja voin omaksi ilokseni ilmoittaa, että vieroitushoidon jälkeen olen taas pystynyt lukemaan muotilehtiä satunnaisesti voimatta pahoin. Uskoisin asian johtuvan siitä, että olen 26-vuotias nuori nainen, varhaiskeski-ikäinen, ja osaan suhtautua mainontaan, lukemiini teksteihin ja näkemiini kuviin kriittisemmin kuin 6-13 -vuotias lapsi. Tiedän, että minusta on enemmän rikkinäisenä hyötyä muotiteollisuudelle, mutta siitä on enemmän haittaa kuin hyötyä minulle.
Kaikella rakkaudella ja kaikille, niin aikuisille kuin lapsillekin rakkautta, iloa ja hyvää omaatuntoa toivottaen,
Hanna Ruax
Vielä video, jonka pitäisi pistää asiat arvojärjestykseen...
Teksti luettavissa myös täällä - käy nostamassa peukkua, jos jaat samanlaiset ajatukset!
